\nMik\u00e4 museo on ja miss\u00e4?<\/strong>
\nVuoreijan museo perustettiin puhtaasti luonnonhistorialliseksi museoksi vuonna 1894, ja se on Finnmarkin vanhin museo. Museo perustettiin suorittamaan kalataloudellista tutkimusta, ja sill\u00e4 on ensimm\u00e4isilt\u00e4 vuosikymmenilt\u00e4\u00e4n laaja luonnonhistoriallinen kokoelma. Nyky\u00e4\u00e4n museo esittelee Vuoreijan kaupungin monipuolista historiaa: Vuoreija Norjan pomorip\u00e4\u00e4kaupunkina, Vuoreija rajan vartijana id\u00e4n suuntaan, toisen maailmansodan aikainen partisaanitoiminta, Finnmarkin noitavainot, kalastajakyl\u00e4 ja alueen geologia. Museon n\u00e4yttelyt on sijoitettu Vuoreijan keskustassa sijaitseviin Brodtkorbsj\u00e5ene-rakennuksiin, joissa Pomor imuseo on luonnollisena keskipisteen\u00e4. Kibergin kyl\u00e4ss\u00e4 voi k\u00e4yd\u00e4 Partisaanimuseossa ja kaupungin Steilneset-niemell\u00e4 on kulttuuripolku ja Finnmarkin 1600-luvun noitavainojen muistopaikka.<\/p>\n
Mit\u00e4 v\u00e4lit\u00e4mme?<\/strong> <\/p>\n K\u00e4yntiosoite:<\/strong> Vads\u00f8 museum – Ruija kvenmuseum<\/strong> Mit\u00e4 v\u00e4lit\u00e4mme?<\/strong> Esbensenin talossa on ymp\u00e4ri vuoden museokauppa, jossa myyd\u00e4\u00e4n tietokirjallisuutta ja lahjatavaraa. Museo vuokraa kokous- ja juhlatiloja. Esbensenin talon upeat huoneet sopivat hyvin juhlaviin tilaisuuksiin, K\u00e4yntiosoite:<\/strong> <\/p>\n South Varanger museum Mit\u00e4 v\u00e4lit\u00e4mme?<\/strong> Rajaseutumuseo toimii samoissa tiloissa kuin Saviomuseo, joka esittelee saamelaisen John Savion (1902\u20131938) taidetta. Rajaseutumuseossa on kahvio ja museokauppa, jossa on hyv\u00e4 valikoima paikallishistoriaa koskevaa kirjallisuutta. Kirjastomme voidaan avata sopimuksen mukaan, jos joku haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valokuva-arkistoamme tai syventy\u00e4 paikallishistoriallisiin aiheisiin.<\/p>\n
\nVuoreija on 1300-luvulta l\u00e4htien vartioinut Norjan rajaa it\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n suuntaan. Varhain 1300-luvulla sinne rakennettiin ensimm\u00e4inen linnoitus ja kirkko osoittamaan Norjan suvereeniutta. L\u00e4heiset yhteydet ![\"Steilneses](\"https:\/\/www.varangermuseum.no\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/Steilneses-m\u00f8rke-300x201.jpg\")
<\/a>Ven\u00e4j\u00e4lle ovat leimanneet t\u00e4t\u00e4 pient\u00e4 kaupunkiyhdyskuntaa, ja pomorikaupan aikana 1700\u20131900-luvuilla sille oli tunnusmerkillist\u00e4 vilkas rajat ylitt\u00e4v\u00e4 kaupank\u00e4ynti, jonka keskuksena Vuoreija oli Norjan puolella. Pomormuseet on kokonaisuudessaan omistettu kauppayhteyksille Ven\u00e4j\u00e4n kanssa pomorikaupan ajoista t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. N\u00e4yttelyt on laadittu yhteisty\u00f6ss\u00e4 Arkangelin Malye Karely museon kanssa. Toisen maailmansodan aikana Kibergin kyl\u00e4 oli keskeinen partisaanitoiminnan paikka. Koska yhteydet Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n olivat olleet l\u00e4heiset, kehittyi ihmisten v\u00e4lille rajat ylitt\u00e4vi\u00e4 suhteita, eik\u00e4 niin sanottua ven\u00e4l\u00e4isvaaraa koettu voimakkaana Vuoreijan seudulla. Vuoreija oli 1600-luvulla laajamittaisten noitavainojen keskus. V\u00e4kilukuun n\u00e4hden Vuoreija oli se Norjan paikkakunta, jossa pidettiin eniten noitaoikeudenk\u00e4yntej\u00e4. Oletetut noidat olivat vankeina Vard\u00f8hus festning -linnoituksessa \u00d8sterv\u00e5genin kaupunginosassa odottaessaan tuomiota ja rangaistusta noitatyrm\u00e4ss\u00e4, joka oli kidutuksen ja suurten k\u00e4rsimysten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Noituudesta tuomittujen paljon k\u00e4ytetty teloituspaikka oli Steilneset.<\/p>\n<\/a>Steilneset Minnested on osa Kansallisten Matkailuteiden panostusta. Se on muistopaikka Finnmarkin noitaoikeudenk\u00e4yntien uhreille, 91 henkil\u00f6lle, jotka menettiv\u00e4t henkens\u00e4 1600-luvulla. Historia kerrotaan otteilla alkuper\u00e4isist\u00e4 oikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoista ja kansainv\u00e4lisen tason taiteella ja arkkitehtuurilla, joka on syntynyt kuvataiteilija Louise Bourgeois\u2019in ja arkkitehti Peter Zumthorin yhteisty\u00f6n\u00e4. Muistopaikka on osa Steilnesetin kultuuripolkua, jonka varrelle mahtuu suuria osia kaupungin historiasta.<\/p>\n
\nVard\u00f8 Museum, Skolegata 1, 9950 Vard\u00f8.
\nS\u00e4hk\u00f6posti: vardo@varangermuseum.no<\/a>
\nPuh: +47 40704510<\/p>\n
\nMik\u00e4 museo on ja miss\u00e4?<\/strong>
\n<\/a>Vesisaaren museo \u2013 Ruijan kveenimuseo toimii Vesisaaren it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Esbenseng\u00e5rden ja Tuomaineng\u00e5rden -nimisiss\u00e4 rakennusryhmiss\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 voi k\u00e4yd\u00e4 kahvilla ja n\u00e4yttelyiss\u00e4 Kjeldsenbruket- museossa Ekker\u00f8yss\u00e4 13 km kaupungin it\u00e4puolella. Hurtigrutelaivan satamassa on Luftskip og b\u00e5tern\u00e4yttely ja Vads\u00f8ya-saaren kulttuuripuistossa n\u00e4kee j\u00e4lki\u00e4 vanhimmasta Vesisaaresta ja Roald Amundsenin pohjoisnapamatkan ilmalaivamaston. Museoon kuuluu my\u00f6s Bietil\u00e6g\u00e5rden laitureineen sek\u00e4 Prestelvkaia-kalalaituri kaupungin l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
\n1800-luvulla Vesisaareen muutti Suomesta ja Torniojokilaaksosta huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4, joita Norjassa kutsuttiin kveeneiksi. Nyky\u00e4\u00e4n monet haluavat, ett\u00e4 heit\u00e4 kutsutaan norjansuomalaisiksi. N\u00e4m\u00e4 tulijat painoivat leimansa kaupungin el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja heid\u00e4n nimens\u00e4, kielens\u00e4 ja rakennuksensa ovat s\u00e4ilyneet t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kveeni- ja norjalaisv\u00e4est\u00f6n erot olivat huomattavia 1800-luvun lopulle saakka, ja suomenkieliset tulijat asettuivat asumaan omiin kaupunginosiinsa, ns. Sis\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja Ulkop\u00e4\u00e4h\u00e4n. Museon Tuomaisen talo ja Bietil\u00e4n talo kertovat kveenien rakennustavasta ja kulttuurista. Tuomaisen talossa voi k\u00e4yd\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden katsomassa asuinhuoneita sek\u00e4 navettaa, tallia, pajaa, leivintupaa ja saunaa. Leivinuuni on usein <\/a>kuumana leipomista ja kahvilanpitoa varten, ja sauna l\u00f6ylyj\u00e4 ja kylpemist\u00e4 varten. Museo esittelee Vesisaarta my\u00f6s kalastajakyl\u00e4n\u00e4, maatalousalueena sek\u00e4 kauppa- ja hallintokaupunkina. Kalastuksen kasvu ja kukoistava kaupank\u00e4ynti ven\u00e4l\u00e4isten kanssa jo 1600-luvulta alkaen veti puoleensa kalastajia, kauppiaita ja virkamiehi\u00e4 Vesisaaren seudulle. Esbensenin talossa voi tutustua 1800-luvun kauppahuoneeseen ja yl\u00e4luokan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Rannikkokulttuuria esitell\u00e4\u00e4n Kjeldsenin kalalaiturilla Ekker\u00f8yss\u00e4, miss\u00e4 on laiturirakennuksia, katkaraputehdas ja traaninkeittim\u00f6. Kaupungin sataman Ilmalaiva- ja venen\u00e4yttelyss\u00e4 on paikallisia kalastusveneit\u00e4 ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 kertomus Amundsenin ja Nobilen ilmalaivaretkist\u00e4 Pohjoisnavalle 1920-luvulla. Museon pysyvien n\u00e4yttelyiden lis\u00e4ksi j\u00e4rjest\u00e4mme teeman\u00e4yttelyit\u00e4 ja taiden\u00e4yttelyit\u00e4 kes\u00e4aikaan.<\/p>\n
\nmutta my\u00f6s ep\u00e4tavallisissa tiloissa pidett\u00e4viin kokouksiin.<\/p>\n
\nHvistendahlsgt. 31, 9800 Vads\u00f8.
\nS\u00e4hk\u00f6posti: vadso@varangermuseum.no<\/a>
\nPuh: +47 78942890<\/p>\n
\nMik\u00e4 museo on ja miss\u00e4?<\/strong>
\nEtel\u00e4-Varangin museo kuvastaa Etel\u00e4- Varangin moninaista rajaseutuhistoriaa, monikulttuurista yhdyskuntaa Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liss\u00e4. Museon p\u00e4\u00e4rakennus, Grenselandsmuseet (Rajaseutumuseo) sijaitsee Kirkkoniemeen viev\u00e4n E6-tien varrella. Museon ulkotiloissa on n\u00e4ytteill\u00e4 turvekammi, <\/a>pienoiskokoinen louhos malmiteollisuuselementteineen lapsille, t\u00e4yskokoinen Holmengr\u00e5n labyrintin kopio ja Tone Thiis Schjetnen veistos Linnut lent\u00e4v\u00e4t ylitse. Museolla on lis\u00e4ksi useita osastoja eri puolilla kuntaa. Paatsjoella on Strand skoleinternat (Strandin sis\u00e4oppilaitos), Nordre Namdalen g\u00e5rd (Pohjois-Namdalenin talo) sek\u00e4 norjalainen uudisasukastalo Bj\u00f8rklund g\u00e5rd 1870-luvulta. Pykeij\u00e4ss\u00e4, 20 kilometri\u00e4 E6-tielt\u00e4, on Lassig\u00e5rden, entinen vesisaarelaisen Esbensenin kauppahuoneen liikehuoneisto. N\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00f6joen varressa on suomalainen uudisasukastalo Labah\u00e5g\u00e5rden (Lapa-ahon talo).<\/p>\n
\nRajaseutumuseo j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 paikallishistoriaan liittyvi\u00e4 teeman\u00e4yttelyit\u00e4. V\u00e4lit\u00e4mme asutushistoriaa ja Ven\u00e4j\u00e4n, Suomen ja Norjan yhteisen alueen kehittymist\u00e4 monitahoista kulttuuria edustavaksi rajakunnaksi. Esittelemme my\u00f6s kaivosyhti\u00f6 A\/S Sydvarangerin teollisuushistoriaa vuosilta 1906\u20131996. <\/a>Kaivosyhti\u00f6 louhi rautamalmia avolouhoksista. Yhti\u00f6 muutti kunnan perinteisest\u00e4 omavaraistalousyhdyskunnasta teollisuuskunnaksi. Sotan\u00e4yttelymme, johon kuuluu muun muassa h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4kone Iljushin, kertoo Kirkkoniemen ja rajaseudun sotahistoriasta. Toisen maailmansodan aikana Festung Kirkenes oli saksalaisten joukkojen p\u00e4\u00e4tukikohta, ja kaupunki oli liittoutuneiden pommikoneiden kohteena. Rajaseutumuseo esittelee Espolinin salissa valikoiman Kaare Espolin Johnsonin (1907\u20131994) Finnmarkaiheisia piirroksia ja grafiikkaa. Museolla on laaja valokuvakokoelma, josta n\u00e4ytteille pannaan valikoituja aiheita eri n\u00e4yttelyjen yhteydess\u00e4, muun muassa kuvia, joita l\u00e4\u00e4k\u00e4rinrouvan Ellisif Wessel (1866\u20131949), innokas yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuja, on ottanut. Internetiss\u00e4 on n\u00e4yttely Paatsjoen rajajokiseudun historiasta ja el\u00e4m\u00e4nmenosta, jonka nimi on Det grensel\u00f8se vannet \u2013 ei elv, tre stater (Rajaton vesi \u2013 yksi joki, kolme valtiota) www.pasvikelva.no.<\/p>\n